Rangaistukset ovat suhteellisia, holhous itseisarvo

Suomi ottaa kunniakkaan ensiaskeleen pyrkimyksessä kohti täysin tupakkatuotteetonta valtiota. Aivan näin megalomaaniseksi en tavoitetta uskonut luettuani jo aikoja sitten alustavia suunnitelmia siitä, mutta tänään kokonaisuus iski tajuntaan.

En jaksaisi enää purkaa turhautumistani sitä kohtaan, että valtion holhoaminen ja asettautuminen kolmanneksi huoltajaksi alaikäisisille on mielestäni väärin. Sen sijaan tämä passivoi kansalaisia entisestäänkin kantamasta vastuutaan jälkikasvunsa terveysvalistuksesta. Oma harkintakyky ja maalaisjärjen käyttö jäävät edelleen yhä kauemmas taka-alalle.

Kansalaisille viestitetään näin siitä, kuinka valtaisan suuri synti tupakkatuotteiden käyttö ja jopa hallussapito on, maahantuonnista puhumattakaan. Otsikon mukaisesti tulevien, osittain jo heti lokakuun alusta voimaan astuvien, lakiuudistusten rangaistukset ovat parin kohdan osalta mielenkiintoisessa mittakaavassa.

- Lain mukaan yhdenkin savukkeen myyminen tai savukeaskin hakeminen kaupasta alaikäiselle on tupakan myyntirikos. Tästä voidaan tuomita sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta.

Kuusi kuukautta vankeutta saattaa hyvässä lykyssä saada lievähköstä seksuaalisesta hyväksikäytöstä, mutta yleisimmin selviää sakkorangaistuksella, jonka kuitenkin toivon painivan hieman eri kokoluokassa kuin savukeaskin alaikäiselle noutamisesta koituvat rapsut.

Suomi valittiin toden totta juuri maailman parhaaksi asuinvaltioksi ja minä, paha kurki, ennätin kritisoimaan tätäkin ilouutista heti tuoreeltaan. Liekö syynä saman teeman runsas toisto tai silkka unohdus, mutta valintaa vastaan puhuvissa perusteissa jätin huomiotta sen, kuinka suomalainen oikeusjärjestelmä on edelleen täysi vitsi.

Lainsäätäjille ei tuota kovin suurta vaivaa ratifioida toinen toistaan mielikuvituksellisempia lainvoimaisia rajoitteita, jotka koskevat ihmisten henkilökohtaista laillisten nautintoaineiden käyttöä. Sen sijaan lienee aivan turha odottaa tiukennuksia oikeaan kriminaalipolitiikkaan, joka käsittää väkivalta- ja omaisuusrikollisia.

Tupakkatuotteiden välittämisestä alaikäiselle saatava maksimissaan kuuden kuukauden vankeusrangaistus on luultavasti ehdollinen. Edelleen on ikävää, että termistössä vankeusrangaistus voi olla myös sellainen, joka ei vaikuta yksilön vapauteen tulla ja mennä miten huvittaa.

Ei näytä tuottavan ongelmia nuijia suomalaisten pääosin oikeudenmukaisuuteen perustuvaa oikeustajua maan rakoon langettamalla ehdollisia "vankeus"rangaistuksia alaikäisiin kohdistuvasta seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Tuomioissa ei katsota täyttyvän törkeän hyväksikäytön mittasuhteet edes silloin, kun tapaukseen sisältyy fyysistä väkivaltaa. Ehdollista vankeutta ja sakkoja tulee saamaan yhtä lailla tupakkatuotteen välittämisestä alaikäiselle.

Kukkahattupoliitikot rinnastanevat tupakkatuotteen, kiistatta terveydelle haitallisen substanssin, välittämisen alaikäisille fyysiseen väkivaltaan ja näin ollen rangaistukset kulkevat käsi kädessä. Täysi-ikäiset pahoinpitelevät lapsukaisten keuhkoja paholaisen silmien lailla punahehkuisina viekoittelevilla savukkeilla.

- Tupakkatuotteiden maahantuonti ja hallussapito kielletään alle 18-vuotiailta. Maahantuonnista voidaan tuomita sakkorangaistus. Tupakkatuotteiden myyjän on oltava vähintään 18-vuotias.

En sano, etteikö laittoman maahantuonnin tulisi olla sakkorangaistuksen arvoista. Mieleni minun tekevi silti nostaa esiin se, että myös väkivaltaa sisältävästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä selviää tavan takaa ehdollisen vankeusrangaistuksen ohella marginaalisella sakkorangaistuksella.

Langetettavan sakkorangaistuksen määrä vaihdellee näiden kahden rikosnimikkeen kesken melko suuresti, eikä tupakka-askin välittämisestä alaikäiselle tultane langettamaan kovinkaan usein kuuden kuukauden mittaista maksimirangaistusta. Mikäli näin käy, muistutan, että alaikäisten seksuaalisesta hyväksikäytöstä on selvitty vain noin kymmenen kuukauden ehdollisella vankeusrangaistuksella.

Rangaistukset eivät siis ole edelleenkään laisinkaan oikeassa tasapainossa. Suomalaisten terveeseen järkeen sekä oikeudenmukaisuuteen perustuvalle oikeustajulle nauretaan jälleen päin naamaa ja räkäisesti.

Minustakin jonkunlaiset toimet alaikäisten tupakoinnin ja päihteidenkäytön estämiseksi ovat paikallaan, mutta niiden pitää lähteä vanhempien kasvatustyöstä, eikä aivonystyrät savuten laadituista lakiuudistuksista. Vastustan edelleen kansalaisten passivointia elämänhallintaansa kohtaan, joka saavutetaan liiallisella holhoamisella. Maahanmuuttajien ja syrjäytymispisteessä olevien kantasuomalaisten työnhakijoiden tapauksesta kirjoitinkin jo eilen.

- Tupakointikieltoja laajennetaan muun muassa lasten ja nuorten käytössä olevissa tiloissa, asuinkiinteistöjen yhteisissä tiloissa, ulkona järjestettävissä tilaisuuksissa ja hotellihuoneissa.

Tällainen uudistus on täysin tervetullut. Ihmettelenkin ennemmin sitä, ettei tupakointi ole ollut kiellettyä kaikissa kiinteistöissä - etenkin valtion omistuksessa olevissa. Ei tupakointi kuulu sisätiloihin, eikä minulla ainakaan ole mitään hinkua röyhytellä koululuokassa, ostoskeskuksessa tai kotona.

Vuosikausia tupakoineena kerron, että mikäli siihen hirveä hinku on, ehtii itse kukin pilata terveytensä vallan hyvin vanhemmallakin iällä. Ei alaikäisenä röökaamisessa ole minusta muutenkaan mitään coolia, vaikka sellaisen tavoittelu onkin nykyään ennemmin klise kuin totuus.