Kuuma puheenaihe on ollut kuluvana vuonna alkoholin ja eritoten oluen hinta sekä siihen kerrankin ymmärrettävistä syistä (ei siis alkoholivero) kohdistuneet korotuspaineet, eli humalan ja maltaan maailmanmarkkinahinnan kohoaminen. Internetin keskustelupalstoilla asiaa ollaan käsitelty aina kun se on ollut ajankohtainen ja äänessähän ovat olleet kaikenlaisia tyylisuuntia edustavat ääripäät:
1) Absolutistit, joiden mielestä alkoholi on syntiä ja alkoholia kuluttavat ihmiset oletusarvoisesti ihmisarvoltaan alhaisempia, kuten olen aiemminkin jo todennut. Ei siis puututa tähän aspektiin sen enempää tällä kertaa, vaikka mieli halajaisikin avautua samat asiat yhä uudelleen.
2) Uhmaikään jämähtäneet ja mistään ymmärtämättömät, jotka ovat valmiita teurastamaan panimoiden johtajat ja laittamaan pontikkapannut pöhisemään pitkin sankkoja metsiämme.
3) Minua tällä hetkellä suunnattomasti vituttavat ihmiset, jotka käyttävät alkoholia, mutteivat pidä oluen mausta ja tästä syystä olut saisi maksaa heidän mielestään vaikka 10 € per pullo.
Koetanpa samaistua tähän sangen kypsään ajattelumalliin. Minä en pidä mämmistä, joten minusta sen tulisi ehdottomasti maksaa 150 € rasialta! HAHHAA, vituttaako mämmin ystävät? En pidä viskistä, konjakista, cherrystä tai brandystä, joten minun mielestäni niiden ystäviä pitäisi ehdottomasti rankaista asettamalla hinnaksi sellainen kolmatta sataa euroa per pullo. HAHAHHAA, mahtaisi kyrsiä moisten liemien nautiskelijoita!
Joo, eipähän tuossa taas muuta.
