Neste Ralli - ihanan kallista lystiä

Ilmoitan olevani pitkän linjan ralliautoilufani sen turhanpäiväisyydestä huolimatta. Onhan toki turhauttavaa ja hupaisaa, että samalla, kun ihmiskunta on huolissaan saasteiden vaikutuksesta ilmastoon, järjestetään maapallolla tuhansittain moottoriurheilukilpailuita. Tractor pulling on niistä kenties äkkiseltään joutavanpäiväisin ilmansaastuttaja.

Puolustaudun sillä, että lähes joka asia onnistutaan kääntämään tarpeettomaksi ja turhanpäiväiseksi, jos oikein yritetään. Hieman isoisäni retoriikkaa myötäillen on turhaa, että miksi nuo tuolla Barcelonassa juoksevat hiki hatussa? Ehtiihän sitä kävellenkin ja matkalla voi juoda sumpit. Jos nyt nimittäin yli päätään on tarpeen kirmata jotain tiettyä rataa pitkin.

Kirjoitin tämän tekstin lähes kokonaan tarkalleen vuosi sitten, eli vuoden 2009 Neste Oil Rallin kynnyksellä. Onnekseni en - syystä tai toisesta - julkaissut tätä vielä silloin, koska tämänvuotiseen tapahtumaan on tullut pari verenpainetta entisestäänkin kasvattavaa muutosta edellisvuosiin nähden.

Linkin takaa pääsee tarkastelemaan, että kuinka mielikuvituksellista oheishärdelliä tämänvuotisen rallin yhteyteen on onnistuttu keksimään.

Juhlavuoden RallyShow heittää MM-kuskeille ainutlaatuisen haasteen: kauko-ohjattavien nitromonstereiden ohjaimissa selvitetään kuka on nopein, ennen kuin itse kisa on edes alkanut!

Siinä nyt yksi esimerkki.

Fanina minua vituttaa, kuinka mahdottoman kalliiksi, tehostetuksi ja muka katsojaystävällisemmäksi bisnekseksi Neste Ralli on viime vuosina mennyt aina vain enemmän. Minua, katsojana, ei ainakaan riemastuta pätkääkään, että erikoiskokeita on enää kymmenkunta, joista osa ajetaan kahteen kertaan, jottei rahaa ja vaivaa reitin järjestämiseen tarvitsisi nähdä yhtään enempää kuin minimimäärä.

Olennaisin tekijä erikoiskokeiden järjestämisessä on tietenkin eri alueiden kyläyhdistykset, joiden motivaation lannistumisella lienee osansa asiassa? Tiedä häntä. Erikoiskokeiden määrän kutistuttua viimeisen kymmenen vuoden aikana kuin pyy maailmanlopun edellä, on itse tapahtuma typistetty vain kaksipäiväiseksi lukuunottamatta torstai-iltaista yleisöerikoiskoetta.

Ennen muinoin, vanhoina hyvinä aikoina (ah), rallin keskuksena toimi juuri tänä vuonna yleisöerikoiskokeena toimiva Laajavuoren alue. Siellä mekin kävimme kaverini kanssa valokuvaamassa autoja, pyytämässä kuljettajilta nimikirjoituksia ja katselemassa näytteille tai myytäväksi asetettuja tavaroita. Ajatelkaa: meidän ei tarvinnut maksaa kymmentä (10) euroa, jotta pääsimme edes katsomaan asioita, joita olisimme voineet halutessamme ostaa. Nykyäänhän pääsystä tuonne Paviljongin megaüberalueelle, jossa kaikki myyntikojut sijaitsevat, joutuu erikseen maksamaan.

Kisakeskuksen siirryttyä Paviljongille lipun hinta oli viisi euroa. Viime vuodesta alkaen kertalippu on ollut seitsemän euroa, mutta ihmeekseni palkintojenjakoa pääsi seuraamaan sunnuntaina ilmaiseksi. Tänä vuonna Paviljonki-rannekkeen hinta on kympin. Tällä kehityksellä pääsymaksu on parin vuoden kuluttua 12 euroa, viiden vuoden päästä 15 euroa.

Joudut siis ostamaan pääsylipun, että pääset ostamaan vaikkapa tolkuttoman hintaisen Citroën-fanituotteen. Minusta tässä ahnehtimisessa on jotain todella etovaa, eikä vähiten siksi, että aikoinaan kaikesta itse rallin ajamiseen liittymättömästä pääsi nauttimaan ilmaiseksi. Eihän se ole tyhmä, joka pyytää vaan se, joka maksaa. Harri Rovanperän ja Richard Burnsin (R.I.P) pakeille pääsimme kuitenkin aikoinaan maksamattakin.

Ennen muinoin, ainakin vielä vuonna 2004, niin sanottu shakedown-erikoiskoe, eli "viimeinen voitelu" kisaa varten, ajettiin Laajavuoressa ja sitä pääsi katselemaan ilmaiseksi. Eihän se kuulunut itse kilpailuun. Arvatkaapa vain pääseekö enää? Shakedown järjestetään Muuramen Rannankylällä ja pätkää katsomaan peritään kymmenen (10) euron pääsymaksu, joka ei siis jää kuin viisi euroa itse erikoiskokeiden pääsylipuista.

Tänä vuonna pääsylippujen hinta vaihtelee 15 ja 22 euron välillä, riippuen siitä, tullaanko sama erikoiskoe ajamaan vielä toistamiseen, eli onko olemassa sellainen mahdollisuus, että turistit jäävätkin hengailemaan erikoiskokeen varteen odottaen uusintakierrosta. Tämän johdosta ensimmäisen erikoiskokeen, vaikkapa nyt Leustu 1:n (jota aiomme itse mennä katsomaan) lippujen hinta on 22 euroa tsibale. Hintoja ja koko ohjelmaa voipi tiirailla täältä.

Kuten kehitys on jo kymmenen vuotta ollut, on tämänvuotinen ralli jälleen kutistetuin, tehostetuin ja säälittävin koskaan. Ruhtinaalliset 15 erikoiskoetta, joista neljä muodostuu kahdesta kahteen kertaan ajetusta yleisö-ek:sta, eli Laajavuoren ja Himoksen pätkistä. Kolme pätkistä ajetaan vain kertaalleen.

Koko touhusta tulee mieleen yökerhot parhaimpina (tai pahimpina) iltoina. Toisinaan saat maksaa seitsemän euroa, että saat edes asettautua istumaan sisätiloihin. Viiden euron sisäänpääsymaksu ja kahden euron eteispalvelumaksu, eli narikka. Jos mieli tekee juotavaa, on kukkaroa toki jälleen raotettava ja oluttuopilla on hintaa hyvässä lykyssä viitisen euroa, ellet omista erikseen vajaan kympin maksavaa tarjouskorttia. Sillä saatat saada hintaan pudotusta jopa euron, mikäli olet sattunut paikalle oikeaan kellonaikaan...

Niin tai näin, päätarkoitus Neste Rallissa ei ole enää rallikilpailu. Kilvanajo itsessään on sivujuonne kokonaisuudessa. Tapahtuma on eurojen kiilto silmissä tehostettu ja keskitetty megalomaaninen luksushäppeningi, jossa turisteilta koetetaan nyhtää mahdollisimman paljon rahaa mahdollisimman suuren voiton saavuttamiseksi. Samalla onnistutaan vähitellen tappamaan se viimeinenkin into meiltä, jotka olemme kiertäneet katsomassa erikoiskokeita silloin, kun tapahtumakin oli vielä Rally of the 1000 Lakes, eikä mitään kaupallista paskaa.

Into ei ole kuitenkaan tyystin ehtynyt, koska 15 euron pääsymaksusta huolimatta kävimme katsomassa viime vuonna porukalla yhden erikoiskokeen ja samat aikomukset ovat tänä vuonnakin. Ei käy kieltäminen, etteivätkö ohi kiitävät ja soraa lennättävät huippukuljettajat vielä innostaisi lähtemään metsätaipaleen varrelle, koska juuri siellä se tunnelma on vielä toistaiseksi aidoimmillaan.

Lapsuudessani erikoiskokeita oli pitkästi kolmatta ellei neljättäkin kymmentä, eikä mitään niistä ajettu kahteen kertaan. Ainoan poikkeuksen tekivät kenties Harjun ja Laajavuoren pienemmät erikoiskokeet. Etähuoltoparkkeja oli tietääkseni Jämsässä ja Tampereenkin suunnalla rallireitin kiertäessä huomattavasti itse kisakeskuksesta loitompana.

Toista on nykyään, kun koko tapahtuma tuodaan aina vain lähemmäksi Jyväskylää. Tuota pikaa ollaan tilanteessa, ettei "rallissa" ajeta kuin Killerin yleisöerikoiskoe parin päivän aikana 25 kertaa, jotta homma olisi mahdollisimman keskitettyä ja tehostettua. Jokainen katsoja on näin ollen pakon edestä kaikkien ylihintaisten oheistuotteiden sekä virvokkeiden välittömässä läheisyydessä.

Eikä siinä vielä kaikki!

Jos ei rahatilanne mahdollistanut muutama vuosi sitten erikoiskokeille menoa, kykeni tilanteiden tasalla pysymään seuraamalla Yleisradion televisiolähetyksiä kolmisen kertaa päivässä. En ole laisinkaan yllättynyt, että tämä ei onnistu enää, sillä televisiointioikeudet ovat MTV3:lla, joka näyttää tietenkin lähes kaikki rallilähetyksensä maksulliselta MTV3 MAX -kanavaltaan.

Viime vuonna päätin kuitenkin köyhtyä pitkin hampain vajaan kympin, jotta pääsin katsomaan rallilähetyksiä alituisesti pätkivästä netti-tv:stä. Kerran päivässä Maikkari vaivautui näyttämään yhden puolen tunnin mittaisen koosteen ihan normikanavaltaan, joka oli toki sangen jalo teko. Onneksi on sentään vielä radiolähetykset, mutta kohta olemme etuoikeutettuja maksamaan mediamaksun, jottemme pääsisi vahingossakaan nauttimaan rallitunnelmista (tai mistään muustakaan) tyystin maksamatta.

Olen kirjoittanut jo tuhannesti aiemminkin siitä, millaisen karhunpalveluksen kehitys ja kaiken näennäinen parantaminen sekä helpottaminen on loppupeleissä tehnyt yhteiskunnalle. Sama pätee ralliasiassakin. Autojen kehityksen kustannukset ja kansainvälisen autoliiton (FIA) ahnehtiminen osallistumismaksuissa on supistanut tehdastallien, osakilpailuiden, erikoiskokeiden sekä osallistujien määrää lähelle sellaista pistettä, ettei ketään kohta kiinnosta koko touhu.

Siellä vuosituhannen vaihteen paikkeilla oltiin vielä jossain määrin niissä aiemmin mainitsemissani vanhoissa hyvissä ajoissa, koska mukana oli vielä nykyisten kahden merkin, Fordin ja Citroënin, lisäksi täydellä kalustolla Mitsubishi, Peugeot, Hyundai sekä Toyota. Tähän päivään tultaessa nuo tallit ovat joutuneet vetäytymään koko touhusta sen hintavuuden vuoksi, eikä heitä voi toki tästä moittiakaan.

Jyväskylän keskustassa asuvilta, kuten meikäläiseltä, penätään todennäköisesti tuota pikaa rappukäytävässä pääsymaksua, jotta pääsee edes hengittämään virallista © Neste Ralli® -tunnelmaa™. Saattaahan ralliautoja päästä näkemään siirtymätaipaleella veloituksetta kauppareissullaan. Tämä riski minimoidaan sillä, että tulevaisuudessa rallia ajettaneen se 20-25 "erikoiskoetta" Killeriä ympäri ja siirtymäreitti Paviljongille on näin mahdollisimman lyhyt.

Tänä päivänä Hesburgerin kerrosaterian hinta on liki 7 €, eli kutakuinkin saman verran kuin Hesburgerin lippulaiva mega-ateria oli muutama vuosi sitten. Rallien aikaan kyseinen ravintolaketju intoutui tarjoamaan ainakin viime vuonna Rally Mealin (ralliateria), joka sisälsi kerrosaterian ja juustohampurilaisen 9 € hintaan.

Säästöä normaalihintoihin tuli viime vuoden hinnoilla ruhtinaalliset 60 senttiä. Gosh.

Etenkin ulkomaalaiset rallituristit ovat pääasiassa rikkaita, koska ovat ylipäätään kustantaneet itsensä tänne. Heidän yllään oli Paviljongilla kannattamansa tallin asusteita paidoista, lippalakeista ja lipuista lähtien. Muutamalle raavaalle miehelle ei siis ole konsti eikä mikään ruokkia itseään vaikkapa ostamalla neljä moista Rally Mealia hintaan 36 €. Itse brändistä Rally Meal™ he ovat jo ihan pähkinöinä.

Maailman parhaiten järjestetyn rallin tittelin useampaankin kertaan ottanut tapahtuma houkuttelee sankoin joukoin turisteja ympäri Eurooppaa jatkossakin ja valtaosa heistä on varsin maksukykyisiä. Kukaan ei myöskään pakota meitä paikallisia ravitsemaan itseämme rallihenkeen tituleeratuilla tuotteilla. En muista kymmenen vuoden takaista aikaa niin mahdottoman hyvin, että osaisin sanoa, oliko erityisiä rallien henkeen nimettyjä ruoka-annoksia tarjolla.

Itse kilvanajotapahtuma antaa eri palvelusektoreille mahdollisuuden nimetä hyödykkeitään asiaankuuluvan trendikkäästi ja kasvattaen niiden markkinointiarvoa. Eipä heitäkään voi tästä moittia.

Kharma järjestää ralliviikolla jos jonkunlaista trendikästä tapahtumaa ja itse tapahtuman päätösbileet, jotka on nimetty OFFICIAL RED BULL® RALLY AFTER PARTYiksi.

Keskustassa on rallikahvila, joka kauppaa erityistä rallileivosta™. Kyllä taas viedään turisteja kuin pässejä narussa, kun hemmotellut pikkuräkänokat Mikko Hirvonen™ -lippalakeissaan ruikuttavat isiä ostamaan rallileivoksen™.

Asiaan tutustumatta ennustan, että kyseessä on ihan normivehnänen, jonka päälle on taiteiltu mustasta ja valkoisesta kuorrutteesta ruutulippukuvio. Voilá! The ultimate and the most official rallileivos™ has been born!

Esimerkkejä piisaa, mutta mainittakoon vielä se, että Sokos Hotel Alexandra on tämän reilun viikon ajan HQ Hotelli Alexandra. The Headquarters! Voi morjens sanon minä.

Kylliksi riihikuivaa omaava Subarun logolla varustettuun popliinitakkiin sonnustautunut keskieurooppalainen rallituristi voi hyvinkin varata seurueelleen sikahintaiset "Rally Turbo Suitet" jyväskyläläisestä huippuhotellista vaivautumatta tutkimaan edullisempia vaihtoehtoja. Turistien määrä koko jyvässeudulla on onneksi rallien aikaan niin valtaisa, että yksi sun toinenkin majoituspalveluiden tarjoaja hyötyy tapahtumasta rutkasti paremmin kuin yhtenäkään muuna viikonloppuna.

Tapahtuma siis on tuonut joka vuosi kaupungin ympäristöön miljoonittain rahaa, maksajana myös FIA, mutta keksin nopeasti monta indikaattoria, joiden mukaan homma saattaakin pian kääntyä kokonaisuudessaan tappion puolelle.

Liikenne on tänä reilun viikon ajanjaksona aivan holtitonta. On roppakaupalla ylinopeuksia ja rattijuopumuksia, jotka aiheuttavat ruuhkiin yhdistettynä vaaratilanteita sekä liikenneonnettomuuksia. Kaupungilla sattuu suuremmissa määrin pahoinpitelyitä ja omaisuusrikoksia. Viimeisenä, muttei suinkaan vähäisimpänä, paikalliset asukkaat kärsivät meluhaitoista, karmeasta roskaamisesta (jonka huomaa jo heti näin keskiviikkona), lasinsirpaleista, kusesta sekä oksennuksista sun muusta pitkin kävelyteitä ja nurkkapieliä.

Toivottavasti en löydä itseäni parin vuoden päästä istuskelemasta suuresti paheksumieni kadunvaltaajien seurasta, vaikka nämä lieveilmiöt vituttavatkin. Saa nähdä, vaikka hipit keksisivät vallata tällä kertaa meidän kotikatumme. Tiesulut vaativat turhan päiten muutoinkin rajallisia poliisivoimia.

Rallitouhua tekisi mieli boikotoida edellä mainitusta kilometrin mittaisesta vuodatuksesta johtuen vähintään siten, että seuraan tapahtumia ainoastaan radiosta ja teksti-tv:stä. Tämä tosin käy helposti, koska muu ei ole lisämaksutta enää muutoinkaan mahdollista.

Ei, nämä ralliviikonlopun tienoon lieveilmiöt eivät ole alkaneet ottaa minua päähän vasta nyt vaan olen tiedostanut ne aina. Kenties asia on konkretisoitunut muutettuamme keskustaan - tosin jo ennen viimevuotisia ralleja. Hieman minua huoletti ripustaa äsken pyykkejä parvekkeelle kuivumaan, koska ei sitä koskaan tiedä, vaikka joku keksii viskata jotain törkyä parvekkeellemme. Myös edellä mainittu turistien ja paikallisen väestön entistäkin laajamittaisempi mökästys vituttaa jo etukäteen.

Iloitsen joka tapauksessa siitä, että rallia ajetaan Suomessa vielä useana seuraavanakin vuonna. Toivon, että keskuspaikkana pysyy se aito, ainoa ja oikea, eli Jyväskylä.

Uskoo ken tahtoo

Ihan kuin parilta tietyltä keskustapoliitikolta ei olisi jo pudonnut jutuistaan uskottavuuspohja, on toinen, eli Korhosen Jamppa, ennättänyt puolustelemaan kaverinsa eroamissyitä:

- Hän teki ratkaisun siitä, että hänen johdollaan ei pystytä voittamaan seuraavia vaaleja. Osasin omalla tavallani odottaa, että hän tekee sen ratkaisun, mikä on keskustalle parhaaksi, Korhonen sanoo Ylelle.

Sitä en kiistä, etteikö Vanhanen olisi toiminut keskustan parhaaksi. Katson kuitenkin, että mikäli hän olisi nauttinut viime hallituskauden aikana kansan luottamusta, ei hänellä olisi ollut syytä erota virastaan, vaikka olisi ollut ennustettavissa, ettei keskustapuolue saavuttaisi eduskuntavaaleissa vaalivoittoa. On melko selvää, että suurimman määrän kansanedustajia tulee saavuttamaan kokoomus, eikä tähän olisi vaikuttanut keskustan eduksi sekään, vaikka sen johtohahmoilla olisi ollut puhtaat jauhot pusseissaan.

Korhosen mukaan Vanhasen ero ei liity mitenkään keskustaan kytkeytyviin poliisitutkintoihin.

Eipä tietenkään. Pojat ne uskottelevat sitkeästi paitsi itselleen myös kaikkein änkeröimmille äänestäjilleen, ettei puolueeseen kytkeytyvillä poliisitutkinnoilla (lue: viranomaistoimilla) ole syytä heikentää puoluejohdon luottamusta. Vanhanen joutui kieltämättä selkä seinää vasten, mutta teki ainoan oikean ratkaisun.

Sikäli kun Korhonen todella kokee joutuneensa kaikista keskustajohtajista pahiten syntipukiksi ja sylkykupiksi, on tälle aika pätevät perusteet. Eräällä tietyllä herralla (vinkkinä: nimikirjaimet J.K.) on ollut kaiken aikaa eniten arkaluontoista sisäpiiritietoa ja sormensa pelissä vaalirahoituksen järjestelyssä.

Puoluesihteerikilpailulla herra tarkoittanee todellakin 12.6. pidettyä puoluekokousta, jossa hän kuvitteli vakavissaan omaavansa mahdollisuuksia paikkansa säilyttämiseen. Niin ikään hän epäilee, että hänen mainettaan mustamaalattiin tarkoitushakuisesti koko tämän noin kahden vuoden ajan - myös omien toimesta. Noin kahdella vuodella viittaan vaalirahoituskeskustelun pituuteen, samoin kuin tukiyhdistysten toimintaan liittyviin epäselvyyksiin. Selitys kuulostaa joka tapauksessa hieman kaukaa haetulta.

Ylen sivulta löytyvästä alkuperäisestä haastattelusta ja laajemmasta artikkelista löytyy enemmän Korhos-Jampan mietteitä.

Korhonen kirjoittaa parhaillaan kirjaa vaalirahoituksesta, mutta aikoo kuitenkin lykätä paljastustensa julkaisua.

- Aikalaisia koskevat kohdat voidaan julkaista sitten, kun kyseiset henkilöt eivät toimi politiikassa enää. On reilun pelin mukaista kirjoittaa niistä tapahtumista, joissa itse on ollut mukana, sitten kun kaikki olemme jo huru-ukkoasenteella.

Kirjaa ei tarvittaisi, mikäli mitään kohua ja edelleen poliisitutkintaa ei olisi aiheutettu. Korhonen, Vanhanen, Timo Kalli ja Aki Haaro saisivat huru-ukkoutua kaikessa rauhassa.

Korhosen puolesta on sanottava kaikesta aiheellisestakin ryöpytyksestä huolimatta se, että hän on hahmona sympaattinen, liki nallekarhumainen. En epäile ollenkaan sitä, etteikö hänen työmoraalinsa keskustapuolueen hyväksi olisi ollut kuluneiden 14 vuoden aikana kohdallaan.

Epäilemättä hänet tullaan valitsemaan jatkokaudelle eduskuntaankin, kiitos änkyräkepulaisten. Jääkin nähtäväksi, että millaiseen lyöntiin hyvä veli -järjestelmä lopulta saadaankaan, jotta hänen haaveilemansa ministerin salkku tupsahtaa syliin.

"Meria se on semmonen perkeles... se jäytää koko Suomen temokration juurineen," virkkoo videon loppupuolella charmantti herrasmies Korhoselle. Häneen kulminoituu mielestäni oivasti änkyräkepulainen: omissa ei nähdä kyseenalaistettavaa - vika on mediassa. Miekkosen yöunet olisivat turvattu niin kauan kun kupruja ei tutkittaisi tai ainakaan julkistettaisi.

Voi pappa-poloinen, et ole nähnyt vielä puoliakaan siitä, mikä olisi mahdollista, jos media olisi nykyistä vapaampi ja poliittisesti sitoutumattomampi.

Viattomien luontokappaleiden kohtelusta

Ensinnäkin: monikaan muista eläimistä ei käy ihmisen kimppuun ilman, että sitä on ensin härnätty tai sen oloa on uhattu. Spontaanisti ihmisiä popsivat tai edes meikäläisten kimppuun käyvät eläimet ovat melko harvassa. Ainoana mieleen tulee hai, eikä ole toki varmuutta siitäkään, etteivätkö ihmisten kimppuun hyökänneet hait olisi tunteneet oloaan uhatuksi.

Suomen pelätyin eläin, karhu, käy ihmisen kimppuun vain ja ainoastaan silloin, kun kokee itsensä tai lähinnä pentunsa uhatuksi ihmisen läsnäolon vuoksi. Mitä todennäköisimmin paljon luonnossa liikkuvat ovat olleet tietämättään tilanteessa, jossa karhu on aistinut heidät jo kaukaa, mutta lähtenyt peloissaan itse toiseen suuntaan.

Tästä on itse asiassa tehty tutkimuksiakin, joissa paikanninlaitteella varustetun karhun liki on kulkenut ihminen tai ihmisiä ja miltei poikkeuksetta karhu kääntyi suurin piirtein kannoillaan päinvastaiseen suuntaan ihmisen havaittuaan.

Niissä kuuluisissa tapauksissa, joissa koira on käynyt lapsen tai aikuisenkin kimppuun (lapsille tilanteissa on käynyt huonommin), on koiraa mitä suurimmalla varmuudella ensin härnätty tai sitten sen kasvatus on lyöty laimin jo pennusta pitäen ja tällöin ihmiset saavat maistaa omaa lääkettään. Koirien käytöshäiriöt, jotka johtavat useimmiten eläimen lopettamiseen sen käytyä sitä härnänneiden ihmisten kimppuun, johtuvat yleensä siitä, että sitä on kohdeltu kaltoin jo pennusta asti.

Muutama miljardi eläinlajia ei voi vahingoittaa ihmistä, vaikka (hyvällä syyllä) haluaisivatkin. Useampi niistä, joiden kantaa ei tarvitse säätää metsästämällä ja jotka eivät edes kelpaisi ruoaksi, on katsottu niin harmittomaksi, että ne on päätetty rauhoittaa. Yksi tällainen on viattomin luontokappale, jonka moni yhtäkkiä keksii: siili.

Joku tuokio sitten uutisotsikoita selaillut arvanneekin, että minua ikään kuin hieman vituttaa se, kuinka kävi vailla pahaa aikomusta tietä ylittäneelle siiliperheelle Tornion seudulla. Annoin savun nousta korvistani tuossa äskettäin hetken aikaa, mutta en meinaa silti keksiä sanoja kuvaamaan sitä suunnatonta raivoa, jota tällä hetkellä tunnen.

Olen kenties näiden seutuvien rauhallisin ja leppoisin kaveri, mutta silti minua pelottaa, että kuinka pahasti itsehillintäni pettäisi todistaessani tuollaista julmuutta. Yksinkertaisesti noin räävittömät kersat pitäisi piestä tajuttomiksi. Niin kauan nyrkkiä ja raippaa, ettei veri enää kierrä. Siitä oppisivat saatanan äpärät olemaan kunnolla. Tuollaiset nulikat viattomien kiusaksi saattaneiden vanhempien kylkiluut voisi potkia sisään. Ei ole ollut kotona kaikki kohdallaan, jos jälkikasvu noin älyttömiin julmuuksiin ryhtyy.

Ja minulle on muuten (varsinkin nyt) ihan vitun turha tulla sössöttämään jotain vapaasta kasvatuksesta, pikkupoikien pienestä ilkikurisuudesta, luontaisesta vallattomuudesta ja lastensuojelusta. Äpäröille pitäisi antaa niin vitusti nyrkkiä, että hyvä kun henki pihisee. Ehkä siitä oppisivat kerrasta. Toivottavasti vanhemmat ovat sen verran ajan tasalla, että tajuavat antaa noiden rääpäleiden maistaa remmiä. Hehän ne joutuvat eläinsuojelurikkomuksesta tulevat sakot maksamaan. Toivottavasti tuntuu lompakossa ja oikein kunnolla.

Kataloniassa on suureksi ihmeekseni tultu järkiin ja härkien - erikseen härnäämättä sangen harmittomien luontokappaleiden - kiusaaminen on päätetty kieltää. Läheskään jokainen Katalonian parlamentin edustaja ei kuitenkaan ole täysissä järjissään, sillä päätös syntyi mitättömällä äänierolla 68-55, eikä 9 jäsentä edes äänestänyt.

Kielto astuu voimaan vuoden 2012 alussa.

Mikä tämänkin asian voimaanastumisessa voi kestää, vitun alkuihmiset? Espanja on paska maa, no offense.

En voi käsittää sitäkään, että oheisessa gallupissa 11 % suomalaisista on sitä mieltä, ettei härkätaisteluita tulisi kieltää kaikkialla. Mikä siinä suomalaisia liikuttaa? Antaa brutaalin "harrastuksen" olla vaikka kuinka traditionaalista ja hienoa Espanjassa, mutta silti se pitäisi ehdottomasti lopettaa. Jokaisessa maailmankolkassa. Kyseessä on eläinrääkkäys. Mautonta, julmaa ja täysin hohdotonta touhua.

Jokaisesta perinnekulttuurista jotain hohdokasta löytävän ihme mussuttajan mielestä tältä "uhoamiseltani" katoaa saman tien pohja, koska kerron pitäväni suuresti häränlihasta. Paljastan tämän seikan vain aasinsiltana sille, että mainitsin aiemmin osan suojelua kaipaavista eläimistä olevan syömäkelvottomia.

Teuraaksi päätyvien härkien kohtelussa on paljon puuttumisen varaa, kuten mainitaan tässä rapujen kokemaan suunnattomaan tuskaan liittyvässä Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen tiedotteessa. Ja miksi? Että jotkut itseään kulinaristeina pitävät homostelijat saavat mitättömän määrän suuhunpantavaa elitisti-rapujuhliinsa.

Olisi helppo sanoa ravustuksesta vaikka mitä painavaa, koska en ole koskaan maistanut murustakaan noita saksiniekkoja, sen paremmin kuin hummereitakaan. Ellen sitten vahingossa. Olen itsekin jonkun sortin kulinaristi, mutta jossain menee raja. Mielipiteiden pohjaaminen siihen, ettei "elintarviketta" X nauti, ei kuulu tapoihini ja on mielestäni pahin argumentaatiovirhe sitten ad hominemin. Tapa valmistaa rapuja on äärimmäistä kärsimystä viattomille eläimille tuottava.

Mikäli hifikokit keksivät, että kolibrista saatava pikkuvarpaan kynnen kokoinen siipipala on erityisen makoisa elitistiherkku suoraan eläimestä haukattuna, ei menisi aikaakaan, kun eläviä lintuja popsittaisiin siipipuoliksi kourakaupalla. Tällaisia ovat ihmiset, luoma-vitun-kunnan kruunut.

Loppukevennyksenä... tai, no, kevennys on suhteellinen käsite. Joka tapauksessa Tuksukin on kantanut kortensa kekoon mitä tulee eläinten kiusaamiseen:

Hän kertoo pahimpien herjojen sisältävän huorittelua ja käsiteltyjä kuvia, joissa hänen kasvonsa on yhdistetty esimerkiksi eläinten vartaloihin.

Huorittelu on rumasti tehty, vaikkakaan ei tässä tapauksessa täysin perusteetonta. Tuplasti enemmän viattomilla eläinraukoilla olisi syytä haastaa kuvanmuokkaajat oikeuteen...

Nuiva vaalimanifesti

Kuten jo viime torstaisessa kirjoituksessani ilmoitin, julkaisivat perussuomalaiset vuoden 2011 eduskuntavaaliehdokkaat 24.7.2010 Turussa maahanmuuttopoliittisen manifestin perusteelliseksi vastaukseksi heille, jotka ovat tehneet perussuomalaisesta maahanmuuttopolitiikasta virheellisiä tulkintoja. Lisäksi kirjoitus antaa varsin perusteelliset vastaukset heille, joilla on herännyt muuten vain kysymyksiä agendaa kohtaan.

Niin ikään uskaltauduin lupaamaan heti kättelyssä sen, että tämä manifesti tulee olemaan perusteellinen, järkevästi laadittu, havainnollistavasti perusteltu ja viimeisimpänä suomalaisen kantaväestöön kuuluvan veronmaksajan parhaaksi. Enpä ala ruotia manifestia tarkemmin vaan ilmaisen lyhykäisesti allekirjoittavani sen sisällön täysin. Kehoitan luonnollisesti mitä lämpimimmin lukemaan manifestin ja mielellään myös katsomaan oheiset videomateriaalit läpi.

Turussa lauantaina pidetystä julkistamistilaisuudesta löytyy videomateriaalia alkaen tästä, varakansanedustaja ja perussuomalaisten apulaispuoluesihteeri Vesa-Matti Saarakkalan, avauspuheenvuorosta. Materiaali on jaettu kuuteen eri videoon ja yleisökysymykset vastauksineen löytyvät toiseksi viimeisestä ja viimeisestä osasta.

Hommafoorumin keskustelua manifestista löytyy puolestaan täältä. Muistutan ja korostan, että vaikka keskustelu sijaitsee näennäisen puolueellisella maaperällä, eli Hommaforumilla, ovat myös soraäänet paitsi sallittuja myös tervetulleita mukaan keskusteluun. Muistutan, että perussuomalaisen, hommalaisen, halla-aholaisen jne. periaatteen mukaista on nimenomaan avoin julkinen keskustelu.

Nyt ei muuta kuin odottelemaan, että mihin suuntaan kannatus muuttuu - jos muuttuu - ja kuinka vanhojen puolueiden edustajat sekä maahanmuuttoviranomaiset reagoivat. Erityisesti kuulisin mielelläni kannanottoja Annika Forsanderilta, Astrid Thorsilta ja muilta suvaitsevaistoa edustavilta maahanmuuttoviranomaisilta. Eiköhän sieltä tule löytymään kiihoittamista kansanryhmää/-ryhmiä vastaan