I
Tuoreen uutisen mukaan evankelis-luterilaisesta kirkosta erosi vastikään päättyneen vuoden (2008) aikana jopa 50 000 suomalaista, joka on noin 12 000 ihmistä enemmän kuin sitä edeltäneenä vuonna. Minua tämä uutinen lämmittää todella syvästi ja osoittaa pääasiassa sitä, kuinka kansa on viimein havainnut seurakunnan riittämättömyyden, konservatiivisuuden sekä jonkunasteisen tarpeettomuuden. Tapakulttuurina ja lisäksi urheiluseuran tavoin perustettavana, lakkautettavana tai sisältönsä osalta muunneltavana instituutiona uskonto on nimenomaan riittämätön elämän ohjenuoraksi.
Edit 12.1.2009: kotikaupungissani Jyväskylässä kirkosta erosi päättyneenä vuonna 1233 henkilöä. Oikein mukava määrä sekin.
Erotkaa, jos koette, että kirkko ei kannata teille tärkeitä arvoja (tasa-arvo...?) tai kannattaa asioita, jotka eivät vastaa omia ajatuksianne. Erotkaa, jos ette osallistu seurakunnan tapahtumiin ennen omia hautajaisianne ja maksatte kirkollisveroa vain ylläpitääksenne sellaista toimintaa, joka ei ole sydäntänne lähellä. Lähes kirkkohäitä vastaavaa glamouria voidaan järjestää muutenkin kuin jatkamalla tapakulttuurin maksullista jäsenyyttä kannattaen samalla sen ajamia aatteita.
http://eroakirkosta.fi
Loppukevennykseksi Lakupaavia vapaasti muunneltuna ja alta riman menevät loukkaukset sensuroituna:
"Jumala rankaisee:
laillistaa armomurhan
antaa homoille adoptio-oikeuden
sallii naispappeuden
sekä myöskin hedelmöityshoidot
ja tekee pirusti abortteja niitä haluaville."
II
Samaan aikaan uutisoidaan ikävistä tapahtumista, jotka kertovat kaikesta muusta kuin kriittisyydestä uskontoa kohtaan. Viittaan luonnollisesti Gazan tapahtumiin, joista seurasin parhaillaan reportaasia MTV3:n iltauutisista. Reportterille mesoava nainen anoo islamilaisia johtohenkilöitä manaamaan vastapuolen edustajia, vai mitenhän lie mahtoikaan olla.
Vastapuolella tarkoitetaan joka tapauksessa toisella tavalla uskovia ja sama toteutuu lukuisissa muissakin uskonsodissa. Kyseessä on joka tapauksessa äärimmäisen mielenkiintoisia erityispiirteitä heidän kiehtovasta kulttuuristaan. Todella eksoottisen värisyttävää on myös se seikka, että Hamas-järjestö vastustaa peruskirjansa mukaisesti rauhanomaista ratkaisua palestiinalaiskysymykseen.
Esitänpä tässä taas jokaiselle pohdittavaksi jonkun verran kysymyksiä huolimatta siitä, etten kannata mitään uskontokuntaa. Tämä oli toki helppo havaita ensimmäisen osion perusteella.
- Minkä takia protestanttisten kirkkojen jäsenet eivät pommita toisiansa huivit päässä ja konekiväärit hyppysissään?
- Miksi Suomessa saa elää katolisia, evankelis-luterilaisia, ortodokseja ja lukuisten eri herätysliikkeiden edustajia sulassa sovussa yhtenäisen kansan edustajina?
- Miksi asia on näin, eivätkä esimerkiksi ortodoksit tee jatkuvasti aseellisia hyökkäyksiä babtistikirkon jumalanpalveluksiin?
- Lopuksi: minkä pahuksen takia israelilaiset ja palestiinalaiset eivät voi elää kiltisti vaan asioita pitää jatkuvasti "ratkoa" sotilaallisten yhteenottojen avulla?
Tuota kaistapäistä meuhkaamista on länsimaalaisen silmin äärimmäisen vaikea käsittää ja valitettavasti siitä on tullut vähitellen yhtä sidonnainen osa maailmanpoliittista tilannetta kuin Yhdysvallat NATO:n johtajana. Minun piti nimittäin oikein palauttaa mieleeni tätä blogia luonnostellessani, että mistä tuolla Israelin ja Palestiinan välisessä jatkuvassa kriisissä oikein olikaan kysymys. Tätä juuri tarkoitin kappaleen alussa. Uusista käänteistä kerrotaan tv-uutisissa mainitsematta sen kummemmin taustoista, koska on itsestään selvää, että tuolla "ruutitynnyrissä" - kuten aluetta on joskus luonnehdittu - sattuu ja tapahtuu.
Minkä vuoksi Hollannista, Saksasta, Kanadasta, Uudesta-Seelannista tai Islannista ei näytetä uutiskuvia, jossa retuutetaan uskonnollisissa yhteenotoissa haavoittuneita ihmispoloisia? Minkä kumman takia me länsimaalaiset osaamme elää suvaitsevaisesti ja sopuisasti toisin kuin eräät väestöt? Eri etnisten ryhmien keskimääräisten älykkyysosamäärien vertaileminen on tabuista synkin ja tämän osoitti aikoinaan emeritusprofessori Tatu Vanhasen tekemän tutkimuksen aiheuttama kohu. Siltikään televisiokameroiden edessä hullun kiilto silmissään henkiolennon nimeen meuhkaavat ja "vääräoppisille" kuolemaa janoavat ihmiset eivät vastaa käsitystäni tervejärkisestä ihmisestä.
III
Minun on pakko kysyä lisää vanhoja tuttuja kysymyksiä, kuten sitä, miksi Suomen kulttuuria pitäisi rikastaa tällaisilla kiehtovia piirteitä omaavilla kansoilla? Onko eri etnisten ryhmien haalimisen kanssa intoilevilla niin surkea kansallinen identiteetti, ettei suomalaisen kulttuurin omia hienouksia nähdä? Minusta Suomella on omat hienot perinteet, joita ei tarvitsisi muokata tai "rikastaa" mihinkään suuntaan. Joulupöydässä komeileva kinkku tai juhannuksena oven pieleen lykättävät koivut ovat hieno osa meidän omia varsin pitkäaikaisia perinteitämme, eikä niitä pitäisi jalostaa piirun vertaa mihinkään suuntaan - kaikkein vähiten maahanmuuttajien mieltymysten mukaisesti. Mitä todennäköisemmin khambodzalaiset, mayat tai uzbekit eivät haluaisi omaksua suomalaisia kulttuuriperinteitä, kuten Kalevalaa tai juhannustraditioitamme. Tästä eri kulttuurien moninaisessa kirjossa minun mielestäni on kyse: jokaisella etnisellä ryhmällä eri puolilla maapalloa on omansa ja hyvä niin.
