Duologia nykyseksistä 2: Lisää harhaanjohtavia näennäistutkimuksia

Tämä paatos on nimensä mukaisesti jatko-osa edelliseen aihetta käsitelleeseen julkaisuuni. Siihen sainkin asiallisen palautteen, jossa mainittiin osuvasti, kuinka olen närkästynyt nimenomaan iltapäivälehtien julkaisemista skandaalinhakuisista pseudotutkimuksista. En tullutkaan kyllin korostaneeksi niitä seksuaaliseen kanssakäymiseen liittyviä asioita, joita on syytä tutkia tieteellisesti ihmisten auttamiseksi.

Aiemmin mainitsemillani "paskatutkimuksilla" ei nimittäin olekaan tekemistä varsinaisen seksologian kanssa - etenkään yhtä paljon kuin esimerkiksi parisuhdeterapialla, perhesuunnittelulla tai muiden oikeiden seksiin liittyvien ongelmien ratkaisulla. Viimeiseen kohtaan liittyen olikin taannoin jomman kumman iltapäivälehden verkkosivuilla artikkeli yhdyntäkivuista, jotka kuuluvat nähdäkseni näihin oikeisiin ongelmiin.

Samalla silmiini sattui jälleen usea vähemmän tärkeä parisuhdeasioita sivunnut tutkimus, joista lähes jokainen sai verenpaineeni kohoamaan. Tämän aiheutti erityisesti se, kuinka lähes jokainen oli kohdistettu miehiin ja siihen, kuinka meidän tulisi petrata itseämme ollaksemme tarpeeksi hyviä. Tämä tarkoittaa sitä, että ilman petrausta emme ole riittäviä.

Monessa kohtaa tunnuttiin vaihteen vuoksi unohdettavan se, kuinka vastuu yhteisten lemmenhetkien laadusta ja onnistumisesta on sen molemmilla osapuolilla. Olin kovimman tunteenpurkauksen hetkellä aikeissa kirjoittaa tähän 100 kertaa peräjälkeen ja caps lock päällä aikoja sitten toistamani mantran "kahden ihmisen välinen seksi vaatii kaksi ihmistä, joista molemmilla on asiassa yhtä suuri rooli", mutta typerää moinen meuhkaaminen toki olisi. Jos ja kun nämä artikkelit ovat menneet monelta sivu suun – joka ei ole toisaalta ollenkaan huono asia – voisin käsitellä niitä hieman.

"6 virhettä, jotka mies tekee sängyssä"

Artikkeli listaa otsikkonsa mukaisesti virheitä, joita me poloiset miehet naistemme kanssa teemme. Osassa niistä on tietenkin perääkin ja sitä en missään nimessä kiistä. Moni on varmasti sitä mieltä, että nousen tässä ikään kuin takajaloilleni, enkä kestä sitä, että asiasta herätellään keskustelua ja miehiin kohdistetaan kritiikkiä. Voipi toki olla, ettei tätäkään käy kiistäminen. Olen kuitenkin lähestulkoon vakuuttunut, että mikäli naisista julkaistaisiin vastaava "puutoslista", olisi vastaanotto huomattavasti tuomitsevampi.

Perinteisesti juuri naisen täytyy saada olla oma itsensä ja toimia tilanteessa siten kuin parhaaksi näkee ja vaatimusten esittäminen on törkeää yksilön pyhän seksuaalisen identiteetin loukkaamista. Mitäpä minä tuossa aiemmin mainitsinkaan siitä, kuinka kahden henkilön välinen seksi vaatii kahden ihmisen tasaisesti jakautuneen vastuun ja antaumuksen, joten jos jompi kumpi osapuolista kokee vapaaehtoisen seksin epämiellyttäväksi, on useassa tapauksessa syytä katsoa myöskin peiliin, eikä alkaa laatia vikalistoja toisesta osapuolesta. Avoin keskustelu asianosaisten kesken on edelleen paras tapa ruotia latteita kokemuksia - ei iltapäivälehtien puutoslistojen selaaminen.

"Rakkauden voi sytyttää pillerillä"

Lääkkeillä voidaan tuotapikaa hoitaa liki kaikki emotionaalisuus. Vastikään on alettu esittää minua suuresti järkyttäviä tulevaisuudenkuvia pienistä taikapillereistä, joilla saat kiinnostuksesi kohteen olemaan itseesi lääpällään. Minua ainakin lievästi sanottuna ahdistaa ajatus, että yökerhoissa kulkee himokkaita ihmisiä pilleripurkki povarissa sujauttelemassa lemmenlääkettä kiinnostavien ihmisten juomiin huolimatta siitä, etteivät nämä heidän "mielitiettynsä" voisi ilman huumatuksi tulemista kuvitellakaan ryhtyvänsä minkäänlaiseen kanssakäymiseen. Kaipa oikein voimakkailla lääkkeillä olisi mahdollista rikkoa toisen seksuaalinen identiteetti ja esimerkiksi minusta olisi rohtoa syöttämällä mahdollista saada kiihkeää seuraa jollekin miespuoliselle.

"Neurotieteiden professori Larry Young maalailee arvostetussa Nature-lehdessä, että tutkijat pystyvät kehittämään erikoisvahvoja lemmenlääkkeitä; kemikaaleja, jotka saisivat ihmisen rakastumaan ensimmäiseen vastaantulijaan. Epäsopivaan henkilöön langennut voisi päästä kärsimyksistään nauttimalla rakkauden vasta-aineita.

- Tunteemme ovat vain sarja kemiallisia reaktioita, vaikka meidän onkin vaikea uskoa sitä, epäromanttinen professori totesi BBC:n haastattelussa.

Rakkauspillereitä odotellessa viettelyä voi tehostaa lemmenruoilla. Vannoihan itse Casanovakin osterien nimeen."

Joopa joo. Pysytelläänpä vain niissä ostereissa.

"Naisten 10 kuuminta seksifantasiaa – luepa tästä ja poimi itsellesi sopivin!"

En saa jutusta selville sitä, onko kymmenen fantasian kooste saatu kyselemällä niitä erilaisilta naisilta sosioekonomiseen luokkaan katsomatta vai ovatko näitä koonneet rikkiviisaat professorit muiden yhdentekevien pseudotutkimuksiensa varassa. Paria poikkeusta lukuun ottamatta lista ei myöskään tarjoa mitään uutta. Minulle tulee mieleen lukion kurssitarjottimet, jotka saimme aikoinaan nenän eteen, jotta itsellensä passeleita vaihtoehtoja pääsi valitsemaan. Haen tässä takaa sitä, että asioita helpotetaan taas liikaa. Sen sijaan, että ihmisten tulisi jotain vähemmän analyyttistä referenssimateriaalia hyväksi käyttäen tutkiskella itseään ja omia fantasioitaan, annetaan eteen valmis tarjotin, josta valita päällisin puolin sopiva vaihtoehto.

No, tämä ei ole todellakaan eniten mieltäni vaivaava asia. Artikkelin tavoitteena oli kaiketi otsikointia myöten saada ihmisten kulmakarvat kohoamaan. Seksifantasioita – whoa! Jollain tapaa niinkin seksuaalisesti takapajuisessa ja varauksellisessa maassa kuin Suomessa moiset otsikot tuntevat purevan kuin häkä. Tämä on suurimmaksi osaksi pelkkä olettamus, mutta pidän huomattavan suurta osaa kansastamme ikään kuin piiloseksuaalisina, jotka saattavat lukea vastaavia artikkeleita, mutta kalpenevat, mikäli heille esitetään kysymyksiä aihepiiriin liittyen. Verkkoliitteen artikkeli oli suppeahko, mutta mikäli siitä oltaisiin laadittu edes jonkunkokoinen otsikko paperiversion lööppiin, olisi se todennäköisesti nostattanut myyntilukuja omalta osaltaan ja ehkä juuri tekikin näin.

"Mies haluaa kodinhengettären"

Iltalehti meni ja kysyi mieslukijoiltaan, mitä naisten pitäisi heidän mielestään ehdottomasti osata. Listaan tulivat seuraavat asiat, mutta valitettavasti en tiedä, oliko kyseessä tärkeysjärjestys. Toisin sanottuna ei liene varmaa, ovatko pullat ja siisti koti miehille eniten mieleen.

1. Leipoa pullaa
2. Pitää koti siistinä
3. Tehdä hyvää ruokaa
4. Ommella napit kiinni, parsia ratkenneet saumat
5. Hoitaa lapsia, vaihtaa vaippoja
6. Silittää ja prässätä vaatteita, mankeloida lakanoita
7. Tankata auto, täyttää pissapoika
8. Sisustaa
9. Organisoida perheen asiat: muistaa lasten harrastukset, vanhempainillat ja muut menot
10. Huolehtia laskujen maksusta ja perheen talouden tasapainosta

Luetelluista asioista lähes jok’ikinen on sellainen, johon toimivan parisuhteen molempien osapuolten pitää ottaa osaa tasapuolisesti. Tähän tulokseen tulimme sekuntiakaan empimättä luettuamme uutisjutun puolisoni kanssa. Perhe-elämä ei ole mistään kotoisin, jos sekä lasten että talouden hoitaminen on pelkästään jomman kumman osapuolen kontolla. Kiire ei ole missään nimessä validi tekosyy. Toivottavasti listauksessa ajateltiinkin sitä, että noita asioita myös vaimon pitää osata, eikä sitä, että miesten ei tarvitsisi osata niitä lainkaan.

Hyvänä esimerkkinä tästä on listan ainoa auton huoltamiseen liittyvä kohta, sillä etenkin miehisestä näkökulmasta yksinkertaisimmat auton huolto- ja kunnostustoimenpiteet ovat niin ylenpalttisen helppoja, että naisenkin soisi osaavan täyttää lasinpesunestesäiliön ihan vaikka siitä syystä, ettei miehen tarvitsisi keskeyttää ruoanlaittoa häntä auttaakseen. Minusta naisen olisi syytä osata vaihtaa autoon renkaat tai edes rengas, vaihtaa uusi ilmanputsari, tarkistaa öljyt, lisätä jäähdytysnestettä tai muita yksinkertaisia perusjuttuja. Kaikki tämä siis aivan siltä varalta, että mies ei ole joka sekunti tavoitettavissa tai hänen ei ole mahdollista lähteä tulemaan paikalle sadan kilometrin päästä vaihtamaan vararengasta rikkoutuneen tilalle.

Näiden sikamaisen sovinististen vaatimusten vastapainoksi minulta luistaa tiskaus, imurointi, lattioiden pesu, mattojen puistelu, ompelukoneen jonkunasteinen käyttö, lasten vanhempainiltoihin osallistuminen tai vaippojen vaihto.

Lisäksi olen kiinnostunut ja aidosti innostunut kokeilemaan uusia asioita ja olen alkanut viime vuosina pitämään ruoanlaitosta todella kovasti. Pullien leipomistakin olisi näin ollen mukava kokeilla joku kaunis päivä, mikäli kylään olisi odotettavissa vieraita. Ohjeita seuraamalla moiset asiat onnistuu ja sama pätee myös auton huoltoon. Haiskahtaa aavistuksen verran homolta myöntää, että pidän myös jossain määrin sisustamisesta. Tähän mennessä mahdollisuudet sisustaa täysin mielensä mukaan ovat toki olleet rajallisia rahan puutteen vuoksi.

Moni ajattelee vielä nykyäänkin, että miehellä, jonka koti ja keittiö ovat siistit, on hyvä vaimo.

Jos minä näen tuttavapariskuntani kodin ensimmäistä kertaa ja siellä on siistiä, oletan heidän parisuhteensa olevan toimiva ja tasa-arvoinen. Toki vaihtoehtona on se, että mies ei lotkauta eväänsä minkään kodin hoitoon liittyvän asian eteen. Kyllä tämän olettamuksen tekee väkisinkin ennemmin kuin että flegmaattisempi osapuoli olisi nainen, mutta ensinnä oletan molempien osapuolten ottavan osaa yhteisen kodin kunnossapitoon yhtä paljon ja ilokseni olen havainnut tämän olettamuksen pätevän useimmiten.

Nykymiehet ovat onneksi vallanneet kotona uusia alueita ja uskaltavat myös olla pehmo-isiä.

Kuulkaas nyt. Isäni on ottanut kaikkina aikoina minun ja sisareni kasvatukseen sekä hoitamiseen osaa niin ruoanlaiton kuin vaippojenkin vaihdon osalta, mutta häntä ei kyllä ruveta kutsumaan miksikään saatanan pehmoisäksi. Hän on tasa-arvoisen perheen kunnollinen, vastuuntuntoinen ja rakastava isä. Näistä miesten ja naisten arkkityypeistä kertovista, osin halventavista, ilmaisuista pitäisi päästä eroon ensi tilassa. Jos tässä jäi jollekin jotain epäselväksi, niin allekirjoittaneen mielestä journalistit voivat vastedes tunkea pehmoisät hanureihinsa aivan vitun syvälle.

Naisilta odotetaan ruoanlaittotaitoa ehkä siksi, että oman äidin herkkuruoat ovat miehillä hyvässä muistissa. Kukapa ei arvostaisi sitä, että saa einesten sijaan hyvää ja terveellistä ruokaa? On kuitenkin muistettava, että myös miehet osaavat tänä päivänä kokata.

No kas kun muistit. Olen onneksi suhteellisen varma siitä, että nykypäivinä ruoanlaiton ja kodinhoidon suhteen stereotyyppisen toivottomat miehet alkavat olla "kuolemassa sukupuuttoon". Kotitaloutta sentään opiskellaan jo yläasteella, mutta ne tapasivat mennä aika reilusti lekkeriksi, mitä niitä aikoja muistelen. Tässä samalla asiaa miettiessäni tulee melkeinpä epäilys siitä, ovatko täysin ruoanlaittotaidottomat ihmiset menettäneet jossain vaiheessa halun selviytyä, sillä monipuolisen ravinnon hankinta kuuluu tähän alkukantaiseen vaistoon melko olennaisesti. Tällaisen tulkinnan voisi vetää perheistä, joissa lapset hemmotellaan alusta loppuun eikä luontaista halua oppia uusia kansalaistaitoja pystykään kehittymään, kun kengännauhat solmitaan ja perse pyyhitään valmiiksi teini-ikäiseksi asti.

Vihdoin, jos lintukodon ovi aukeaa ja lievästi ilmaistuna ylihuolehtivaiset vanhemmat raaskivat päästää yli 20-vuotiaan pienokaisensa ulos pahaan maailmaan, on moni oman elämänsä rakentamisen aloittava nuori aikuinen ihmeissään, kun kaupassa joutuu asioimaan itse, vaatteet eivät ilmaannu kuin taikaiskusta valmiiksi viikattuina kaappiin ja – mikä kamalinta – ruokaa ei tarjoilla valmiina pöytään. Uusavuttomuudesta voisikin saivarrella sivun poikineen, mutta alkuperäisestä aiheesta jouduttiin jo kyllin reippaaksi erilleen. Jätetään aihe tuonnemmaksi.

Lähteenä yllä oleviin tutkimuksiin toimi hyvin pitkälti Iltalehden rakkaus ja seksi -osio hakemalla otsikoita hakutoiminnolla.

Duologia nykyseksistä 1: Numeroita ja diagrammeja

Nykypäivän seksi on numeroita ja diagrammeja. Tilastoja ja analyysejä. Seksologit laativat läpileikkauksia näinkin emotionaalisista asioista täysin samaan malliin kuin ekonomit finansseista. Erityisesti seksi tuntuu olevan orgasmikilpailua, kuten muistelen jonkun viisaan ihmisen kirjoittaneen vastikään. Tähän mielipiteeseen on helppo yhtyä, mikäli lukaisee läpi edes lehtien seksipalstojen otsikot.

Eikö joku ole oikeasti hieman pielessä?

Vanha tuttu tiedonkulun airue, keltainen lehdistö, tuo nämä viiltävät analyysit lehtihyllyyn ja kuluttaja saa seuraavaksi tehdä omat johtopäätöksensä. Asiaan kuuluu luonnollisesti laatia analyysi omasta parisuhteesta. Löytyykö keskivertopariskunnan yöpöydän laatikosta vastaisuudessa kondomipaketin vierestä seksiopas, diagrammeja, sekuntikello ja kämmenmikro? Täytetäänkö yhdynnän jälkeen kumppanille ojennettava palautelomake?

Seksuaaliterapeuteille ja –oppaille on ollut kysyntää iät ja ajat, mutta minun nähdäkseni koko hieno "tieteenala" on muuttunut viime vuosina yhä kurjemmaksi ottaen huomioon, että kyseessä on kahden ihmisen lämmin ja useimmiten rakkauteen pohjautuva vuorovaikutussuhde. Hei, mutta tässähän se minäkin analysoin seksiä... Onko se nykyään jo oikeasti tiedettä?

Puhekielessä seksiä harrastetaan, muttei sen pitäisi vaatia samanlaista strategista analyysiä kuin tennis tai shakki. Edelleenkään ei olla kaukana siitä, että seksi on molemmilta osapuolilta mahdollisimman oppikirjan mukaiseen lopputulokseen pyrkivä suoritus. Seksiä suoritetaan eikä harrasteta.

Nappaanpa tähän pari tunteitani kuohauttanutta lehtiartikkelia. Kaiken kaikkiaan minua ärsyttää lähes joka lehden erityinen "parisuhteet & seksi" –osio, jonne näitä aihepiiriä loputtomiin puivia artikkeleita kootaan. Usea niistä vaikuttaa aikamoisesti tekemällä tehdyltä. Mediaa ei voi tietenkään syyttää loputtomasti, koska ajan kuluessa on havaittu, kuinka nämä asiat kiinnostavat kansaa ja lisäävät myyntilukuja.

Rahalla orgasmeja – 19.1.2009 11:19

Tuoreen tutkimuksen mukaan naisen seksuaalisen nautinnon määrä on suoraan verrannollinen partnerin varallisuuteen.

- Naisen orgasmitiheys kasvaa kumppanin tulojen noustessa, Newscastlen yliopiston psykologi Thomas Pollett tiivistää tulokset tuoreesta tutkimuksesta, johon osallistui yli 1500 miehen kanssa parisuhteessa elävää kiinalaisnaista.
Polletin mukaan ilmiön selitys on evoluution aiheuttamassa sopeutumisessa, joka on saanut naiset suosimaan laadukkaiksi tulkitsemiaan miehiä. Selitys myötäilee aikaisempia tutkimuksia, joiden mukaan sekä miehet että naiset käyttävät vastakkaista sukupuolta hyväkseen taatakseen geeniensä säilymiselle parhaat mahdolliset edellytykset.

Teksasin yliopiston psykologian professorin David Bussin mukaan naisen orgasmin viesti on selvä.

- Se kertoo miehelle, että nainen on tyytyväinen saamaansa seksiin ja siksi uskollinen, joten miehen kannattaa panostaa naiseen ja heidän yhteisiin lapsiinsa, Buss selittää Timesin haastattelussa.

Miten tämän uutisen vastaanottavat vähävaraiset miehet? Entä hyväuskoiset naiset? Tällaiset paskatutkimukset lisäävät parisuhteissa valitettavan usein vallitsevaa epävarmuutta sekä yksilöiden heikentynyttä itsetuntoa. Miehet alkavat itsekin arvioida sitä, ovatko kyllin laadukkaita. Seuraavaksi nainen havaitsee miehessä epävarmuutta, lukee lehdestä artikkelin, jossa kehoitetaan valitsemaan itsevarma mies ja tekee lisää johtopäätöksiä. Phuyack!

Onko orgasmin tuottaminen ainoa tapa viestiä olevansa kelvollinen aviomies ja isä? Onko yöpöydällä pullottava lihava lompakko se lopullinen niitti, jolla nainen saadaan vakuuttuneeksi omasta erinomaisuudesta? Varsinaiset toimet isänä ja puolisona ovat siis toissijaisia – riittää, kun osaa tuottaa orgasmeja. Hyvätuloinen vakanssi pitää kuitenkin saada ennen kuin viitsii edes yrittää moista urotekoa.

Allekirjoittaneen mielestä Pollett ja Buss saisivat käyttää tarmoansa tekemällä tarpeellisia tutkimuksia ja nauttimalla ylisuurta palkkaansa työstä, josta on jotain hyötyä. 1500 kiinalaisnaista on lisäksi varsin heikko otanta ja toivottavasti kukaan ei ota koko paskaa vakavasti.

He pilasivat seksin miehiltä – 10.7.2008 2:18

Nyt nuoret miehet nappailevat potenssilääkkeitä ja teeskentelevät orgasmeja.
Jopa nuoret miehet pelkäävät, etteivät he pysty vastaamaan Sinkkuelämää-elokuvan päähenkilöiden kaltaisten nykynaisten vaatimuksiin sängyssä, tuore brittitutkimus paljastaa.

Pelko saa miehet myös turvautumaan potenssilääkkeisiin yhä varhaisemmalla iällä.

- Lääkkeiden käyttö liittyy osin suorituspaineisiin, osin pelkoihin. Miehet varmistavat, ettei mieskunto petä, pari- ja seksuaaliterapeutti Teija-Liisa Ranta selittää.

Artikkeli julkaistiin siis Sinkkuelämää-elokuvan ilmestymisen tienoilla ja käsittelee miesten lisääntyneitä suorituspaineita. Tämä oli oikeasti hyvä uutinen, koska se ottaa pöydälle melko vanhan tabun. Toivottavasti mahdollisimman usea nainen, ja miksei mieskin, ymmärtää nyt sen, että mieskin on elävä olento, joka tuntee (omaa tunteita), pahoittaa mielensä, kokee epävarmuutta, arvioi itseään, haluaa tuottaa naiselleen mahdollisimman paljon hyvää oloa sänkypuuhissa ja imee vaikutteita ympäriltään. Pahaksi onnekseen myös mies osaa lukea, kuunnella naisia ja tehdä johtopäätöksiä.

Aina puhutaan vain siitä, kuinka monet ns. ihannenaiset lietsovat epävarmuutta ns. normaaleissa naisissa. Tällä kertaa kyseessä ei siis tietenkään ollut se, kuinka ihanteelliset miehet voisivat lisätä tavanomaisempien suoristus...suorituspaineita. Naisten (muka?) esittämien vaatimusten lista on kuitenkin yhtä relevantti "uhka". 79 % ohesta löytyneeseen kyselyyn vastanneista oli onneksi sitä mieltä, etteivät "vahvat naiset" ole uhka miehuudelle ja miksi olisivatkaan. Saahan sitä vaatia. Ei tämä ole ensimmäinen asia, jossa ihmisten realiteetit horjuvat.

Ei voi olla sattumaa, kuinka avioerojen määrä on räjähdysmäisesti lisääntynyt tiedonkulun muututtua yhä enemmän nykyisen kaltaiseen suuntaan. Verrataanpa tilannetta vaikka 1900-luvun alkuun, jolloin kansalla oli tavoitteena löytää itselleen elämänkumppani, jonka kanssa asettua perustamaan perhe ja jatkamaan sukua. En jaksa uskoa, että painetta tunnettiin orgasmien tuottamisesta, siittimen pituudesta, kuppikoosta, viikottaisesta yhdyntöjen määrästä, niiden kestosta tai laadusta jollain muulla tapaa arvioituna.

Pohjimmiltaan kyseessä lienee jälleen yhteiskunnan ja länsimaisen sukupuolikulttuurin radikaali muutos. Sitä ovat muovanneet viihde- ja vapaa-aikakulttuurin muuttuminen, jonka aistii parhaiten TV:n ohjelmatarjonnasta ja nuorison sekä nuorten aikuisten suhdekäyttäytymisestä. Sinkkuuden ylistys, yhden illan suhteet, jatkuva seuran metsästäminen yökerhoista, vakiintumisen pelko sekä välttely.

Yhteiskunnassa tähän ollaan sopeuduttu melko kollektiivisesti ja näin kai kuuluisikin tehdä aina, kun uusi tilanne ottaa niskalenkin. Minulle sopeutuminen tähän kaikkeen ottaa kuitenkin jokseenkin koville. Joissain asioissa minäkin olen siis vanhanaikainen. En pidä kuitenkaan kohtuuttomana, että edes yksi asia, eli seksi, jätettäisiin vastaisuudessa rauhaan syväluotaavilta analyyseiltä.

Hieman pohdintaa prostituoiduista

En oikein tarkalleen tiedä mitä mieltä olen prostituutiosta, sillä asia on vähintäänkin kaksipiippuinen. Kielteisiä mielikuvia koko ilmiö ensimmäisenä aiheuttaa, mutta kuten olen aiemminkin toistuvasti muistanut mainita, on useimmilla naisilla melkoiset kriteerit miesten suhteen ja näin ollen prostituutiolle löytyy Suomestakin kysyntää. Ujoille, vähemmän hurmaaville ja tuiki tavallisille vanhoille pojille prostituutio ilmiönä on varsinainen lahja, koska sen avulla hekin pääsevät seksistä nauttimaan, jos vain rohkenevat.

Surkeaa mutta totta on myös se, kuinka esimerkiksi onnettomuudesta aiheutunut kosmeettinen haitta voi haitata ratkaisevasti "normaaliin" seksuaaliseen kanssakäymiseen pääsyä. En ole kenties itsekään mikään pulmunen asiassa, sillä en ole ollut tarkoituksellisesti etsimässä itselleni kumppania onnettomuuksien uhreista, kehitysvammaisista tai vanhoista piioista. Tarkoituksena on kuitenkin pohtia asiaa myös niin, että mistä prostituutiolle kysyntää tälläkin hetkellä löytyy.

Toivottavasti suurin osa seksityöläisistä toimii alalla vapaaehtoisesti ja vailla jatkuvia tuskia toimiensa johdosta, kuten usein tunnutaan sanovan. Siitä kuitenkin olen suhteellisen varma, että mikäli heillä olisi tarpeeksi rahaa kaikkeen, eivät he prostituoituina työskentelisi. Moni "joutuu" nyky-yhteiskunnassa rahoittamaan opiskeluitaan ja jopa elämän perustarpeitaan prostituutiolla hankkimillaan tienesteillä. Siinäpä jälleen yksi esimerkki siitä, millaisiin äärimmäisyyksiin tämä dollarin kuvat silmissä aikaan saatu kallis yhteiskunta saattaa ihmiset johtaa.

Vastavuoroisesti prostituutiolle ei edes olisi kysyntää, jos myös vähemmän täydelliset ja aivan normaalit (normaalit, jumalauta) tarpeet omaavat miehet saisivat silloin tällöin rakkautta, mutta sillehän taas ei mitään mahda. Minähän jos saisin päättää, olisi kaikilla kylliksi rahaa elämiseen ja seuranhaussa lakattaisiin olemasta niin juukelin pinnallisia, mutta kun en saa. Lukemani perusteella monet seksityöläiset, etenkin parituksen uhrit, ovat kokemansa vuoksi joutuneet huumekoukkuunkin. Vastaavasti monet narkomaaninaiset ryhtyvät tai ehkä ennemminkin joutuvat prostituoiduiksi rahoittaakseen huumeinvestointinsa, mutta se onkin sitten jo aivan toinen juttu.

Korostan sanaa normaali siksi, että valloilla tuntuu olevan usein hyvin negatiivinen asenneilmapiiri seksiä kohtaan. Sitä pidetään vain miesten asiana ja sen kuvitellaan olevan miesten mielihyväksi, vaikka kaksi ihmistä siinä on mukana ja molemmille tarkoitus nautintoa tuottaa. Niinhän sitä kaiken hyvän lisäksi usein sanotaankin, että mies "ottaa" ja nainen "antaa". Jumalauta, että vituttaa.

Joillain naisilla on lisäksi otsaa tuntea olonsa hyväksikäytetyksi harrastettuaan miehen kanssa seksiä. Tietenkin asiaan voi liittyä monenlaista vilunkipeliä seksuaaliseen kanssakäymiseen pääsyn edesauttamiseksi, mutta jos näin ei ole asia, voi nainen ajatella yhtä hyvin hyväksikäyttäneensä "tyhmää miestä" saatuaan seksiä ja vieläpä ilmaiseksi. Mahdollistahan on myös, että molemminpuolisen nautinnon sääntö ei toteudu, mutta sille ei sitten mahda mitään. Ei minun mielestäni silloinkaan voi sanoa olleensa hyväksikäytetty. Seksi on saatana normaalia ihmisten toimintaa.

Mitenkäs se baari-ilta perinteisen kaavan mukaan useasti meneekään? Mies (kuten olen aiemminkin todennut) on se, joka yrittää tehdä naiseen vaikutusta olemalla oikein kiinnostava, viehättävä ja erinomainen sekä joutuu usein tässä yhteydessä kustantamaan muutaman drinksun, kenties taksin jatkoille/kämpille ymv. Moni nainen saattaa kuitenkin ilmaisia drinkkejä kylliksi maisteltuaan tuumata, ettei miehen seura pitkän pohdinnan jälkeen taidakaan enempää kiinnostaa ja luu isketään kouraan. Jos mies tällaisesta päivänselvästä hyväksikäytöstä tuohtuu on hän moukka, idiootti, luolaihminen ja aggressiivinen.

Lukekaapa myös tämä, mikäli aihepiiri alkoi kiinnostaa. Haastatellut asiaa pohdiskelleet ja tutkineet tuovat esille samoja argumentteja kuin itsellänikin on tapana ja lisäksi monta muutakin oivaa pointtia!

Moni on huomauttanut aiheeseen, että yhtälailla naisetkin näkevät vaivaa seuran saannin eteen meikkaamalla ja laittautumalla ulos lähtiessään tuntikaupalla. Tässä suhteessa puntit kuitenkin ovat täysin tasan, koska eipä niitä seuranhakutarkoituksessa liikkuvia miehiäkään liikenteessä perunaverkkareillaan ja hiukset rehoittaen näe. Naisten kaunistautumiseen käyttämä aika on toki miehiin nähden lähes eksponentiaalinen, mutta teoriatasolla saman asian eteen nähdään vaivaa jo ennen yökerhoon siirtymistä.

Syy tämän aiheen valintaan oli Iltalehden verkkoliitteen artikkeli eräästä prostituoidusta. Prostituutiota en ole tullut vielä toistaiseksi käsitelleeksikään teksteissäni. Lisäksi aiheesta oli keskustelupalstalla debatti käynnissä ja sinne tulleiden kommenttien innoittamana kirjoittelin itsekin muutaman ja päätin vieläpä laatia aiheesta tämän perinteisen avautumisenkin (TM). Usea keskusteluihin osaa ottanut tarjosi perinteistä Nyrkki-Kyllikkiä ratkaisuksi seksuaalisiin tarpeisiin, mutta eipä se seksin tuomaa läheisyyttä korvaa ja lisäksi voin kertoa, että se alkaa tympiä melko reilusti, kun sitä muutaman kerran päivässä harrastaa jatkuvasti.

Prostituutiota on siis syytä pohtia ennemmin kuin tyrmätä koko asia heti paikalla. Jos prostituoitu on sinut asian kanssa niin keneltä se silloin on pois? Pelkäänpä kuitenkin, että harvemmin näin on asia. Sen, että joku harjoittaa elinkeinoa, tulisi olla asiakkaiden osalta arvostettavaa ja palveluntarjoajaa tulisi kohdella asianmukaisesti. Näin ainakin minimoidaan riski, että hommasta jäisi paha maku suuhun kenellekään.

Paritus on tietenkin se prostituution ikävä lieveilmiö, joka on kyllä ällöttävyydessään aivan omaa luokkaansa. Ei prostituutioon enää pitäisi härskien ukkojen osingoille änkeä. Edelleen muistelisin lukeneeni (mutu-tieto on pahe, hyi minua), että useat ilotytöt eivät itsekään pidä paritustoiminnasta ja ihmekös tuo, mikäli niissä ympyröissä tavataan väkivaltaa, kaikenlaista kiristämistä, pakotusta mahdottomaan määrään asiakkaita rahan toivossa ja muuta ikävää.

Mitenhän lie olisi, jos prostituoituna toimimisesta ja jopa parittamisestakin tehtäisiin laillista? Paranisiko paitsi ilotyttöinä toimivien olot myös muu koko vyyhtiin liittyvä turvallisuus samaten? Tämä on taas yksi näistä kysymyksistä joihin vastaus löytyisi parhaiten kokeilemalla käytännössä, mutta epäonnistuminen olisi seurauksiltaan ikävä. Usein on esitetty, että vankeusrangaistusten reilu koventaminen toimisi pelotteena ja ennaltaehkäisisi näin rikosten syntymistä, mutta siitäkään asiasta ei saada varmuutta kuin kokeilemalla, tämä näin esimerkkinä.

Muun muassa prostituutiokeskusteluita lukiessani silmään sattui jonkun verran valitusvirsiä siitä, kuinka naisia on kohdeltu kaltoin enemmän tai vähemmän vakavissa suhteissa ja heitä on alkanut myöhemmin kaduttaa, koska eivät tajunneet tapahtumahetkellä pyytää rahaa vastineeksi seksistä. Sanottakoon nyt siis tänne loppuun sekin, että mukavan lopputuloksen saamiseksi saisitte arvon naiset tutustua ei-gigoloihin, vaatimattomiin, epäegoistisiin miekkosiin niin saisitte mukavan elämänkumppanin, joka ei petä, unohda tai aliarvioi naista ja naiseutta.

Hän ei myöskään tule yöllä humalassa kotiin ajamaan perhettä haulikko kourassa ulos pakkaseen. Kesällä tietenkin asia on toinen, mutta ei ulkoilma minusta silloinkaan oman sängyn lämpöä voita. Olen tietenkin sitä mieltä, että puolisoaan kaltoin kohtelevassa on aina vika, mutta joissain tapauksissa kaltoin kohdeltu saa kyllä aavistuksen verran syyttää itseänsä, jos on tietynlaiseen kumppaniin sekaantunut.

En ala tässä leimaamaan mitään ihmistyyppejä, mutta kerrat, jolloin olen kuullut jonkun pettyneen suhteessa sen jälkeen, kun olen sitä hieman jo osannut odotella, eivät ole yhden käden sormilla laskettavissa. Jos haluatte "rakastua renttuihin", koska se on niin hienoa, niin olkaapa hyviä, mutta aivan turha sitten ruikuttaa jälkeen päin, jos suhteessa on käynyt heikosti.

Chimera - out.

J.K. joillain voi ehkä olla hankalaa ymmärtää, että minä vain pohdiskelen useimpia yllä kirjoitetuista asioista, enkä allekirjoita kaikkia väitelauseita, joita olen kirjoittanut. Toivottavasti selkeät mielipiteet ovat selkeästi erotettavissa, jottei minun tarkoitusperistäni tai ajatusmaailmastani tule väärää kuvaa kenellekään.