Opiskelijoista ja turvapaikanhakijoista

Poloinen ja marttyyriksi heittäytyvä opiskelija se täältä itkee jo viime marraskuisesta uutisesta, mutta kun aiemminkaan ei ole ehtinyt. Aikaa on vienyt enimmäkseen se, että on pitänyt syljeskellä kattoon ja valittaa muista asioista.

Se, että Suomi maksaa turvapaikanhakijoille eniten tukea kaikista EU-maista, kävi todellakin ilmi jo viime marraskuisesta sisäministeriön teettämästä selvityksestä. Tarkempi linkki Aamulehden sivulle ei luultavasti tule enää koskaan toimimaan, vaikka se googlettamallakin löytyy, mutta homma on kiteytettynä myös Iltalehden sivulla. Alkuperäisen artikkelin sisältö on joka tapauksessa tallessa ja lainaan sitä seuraavassa.

Suomi maksaa EU-maista eniten tukea turvapaikanhakijoille, selviää sisäministeriön teettämästä selvityksestä.

Jos turvapaikanhakijoina on isä, äiti ja kolme 10-17-vuotiasta lasta, perhe saa Suomessa toimeentulotukea yhteensä 1 277 euroa kuussa.

Lähdettä ei valitettavasti pysty tähän linkittämään, mutta Me Naiset -lehdessä oli niin ikään viime marraskuun tietämillä kertomus turvapaikanhakija ja ihmisoikeusaktivisti Jelenasta, joka saa toimeentulotukea 375 euroa kuukaudessa. Sillä hän ostaa ruokaa, maksaa nettiyhteyden ja postimerkit. Asuminen ja lääkkeet ovat ilmaisia. Jelena-raukka ei kykene enää asumaan Venäjällä, koska on mennyt ja kirjoitellut liian arkaluontoisia paljastuksia Tsetsenian ihmisoikeusrikkomuksista.

Suomessa turvapaikanhakijat majoitetaan ilmaiseksi, mutta tuolla toimeentulotuella tulee kustantaa ruoka, hygieniatarvikkeet, liikkuminen, vaatteet ja puhelinkulut. Kyllä tuollaisella rahasummalla luulisi moiset kulut kattavan. Itselleni tekisi tiukkaa saada kulutettua noin paljon rahaa kyseisiin artikkeleihin. Ei mahdu kaappeihin noin paljon vaatteita, eikä sellaiselle ole tarvetta. Puhelimellakaan ei tule pahemmin soiteltua.

Minun tekee mieli kysyä - kuten jokainen jo varmasti otsikosta arvasikin - että mihin tarkoitukseen ja millä perusteilla turvapaikanhakijoille syydetään rahaa noin jumalattoman paljon enemmän kuin opiskelijoille? Olkaa ystävällisiä ja kertokaa se minulle. Jos ja kun näiden tukien määrät ovat olleet tällaisessa suhteessa jo vuosikausia ja eroa Ruotsiin ja muihin EU-maihin on noinkin paljon, ei myönnettävien tukien määrä tule kovin nopeasti laskemaan. Ei määrän tarvitse laskea. Oikeudenmukaisuus ja jonkunlainen yhdenvertaisuus olisi mieluisinta.

Vapaamielistä pakolaispolitiikkaa pitkään noudattaneessa Ruotsissa turvapaikanhakijoiden toimeentulotuki on selvästi Suomea alhaisempi. Ruotsilta vanhempien ja kolmen 11-17-vuotiaan lapsen perhe saa 531 euroa kuussa, mikäli perhe ostaa itse ruokansa.

Saksasta turvaa hakevat saavat pelkän ruuan ja majoituksen. Suuresta pakolaisongelmasta kärsivä Italia ei myöskään maksa tulijoille rahaa, vaan tarjoaa ylläpidon. Samoin tekee Iso-Britannia.

Periaatteessa on aivan sama, kuinka paljon tukia mistäkin asiasta myönnetään, mutta näiden lukujen pitäisi olla oikeassa suhteessa. Noita lukuja tarkastellessa nälkävyötä kiristävä ja opintojensa suhteen stressaava opiskelija tuntee itsensä entistäkin arvottomammaksi kapistukseksi koko yhteiskunnassa.

Jos aikuisen maahanmuuttajan toimeentulotuki olisi vaikkapa 350 euroa vuokran päälle, tulisi opintotuen ja asumislisän olla yhteensä ainakin 800 euroa. Tämä johtaisi inflaatioon ja kulutushyödykkeiden kallistumiseen siten, että rahallinen kärsimys olisi samassa suhteessa kuin aiemminkin. Taloudellinen kuormitus olisi kuitenkin edes tuolloin samassa suhteessa ja, poikkeuksena nykyhetkeen, joukossa olisi edes pisara oikeudenmukaisuutta.

Turvapaikanhakijalla ei ole vielä kansallisuutta eikä näin ollen luottokelpoisuuttakaan, joten hän ei voi ottaa pankista lainaa, joka taas on opiskelijan "etuoikeus," jonka jokainen tekeekin varsin mielellään. Velkaantuminen elämisen, vastuun ja velvollisuuden hoitamisen ohella jo 20-vuotiaasta eteen päin on luonnollisesti jokaisen unelma.

Suomessa vastaanottokeskus maksaa myös tulijoiden välttämättömän terveydenhoidon. Siitä kertyy usein iso summa.

- He eivät ole Kela-vakuutettuja. Siksi vastaanottokeskukset turvaavat heidän toimeentulonsa, sisäministeriön maahanmuuttojohtaja Sirkku Päivärinne sanoo.

Suomalainen opiskelija ei taida saada missään tapauksessa käteensä setelitukkoa henkensä pitimiksi. Asenne syntyperäistä suomalaista kohtaan taitaa olla jo lainsäädännössäkin jotakuinkin sellainen, että "kyllä tuo roikale tuosta jotenkin pärjää" tai "saa nuo vätykset jotenkin tulla toimeen, koska niinhän sitä piti ennenkin kasketa pellot ja käydä iltaisin tehtaassa." Nappisilmäiseen somalipoikaan ei henno tuolla tavoin suhtautua, koska eihän hänellä ole paikkaa mihin mennä. Ei ole kielitaitoa, koti on kaukana Somaliassa ja vanhemmat odottelevat vielä siellä perheenyhdistämispäätöstä.

Hieman lisää tutkimalla käy lisäksi ilmi, että jokunen vastaanottokeskus tarjoaa tulokkaille ilmaisen ruokailunkin. Astrid Thors ja kumppanit aikovat kartoittaa ja pohtia sen, onko se tarpeellista tuollaisten toimeentulotukien lisäksi. Annetaan peruskoulussa sekä suurimmassa osassa toisen asteen kouluista toki ilmaiseksi ruokaa ja Kelalta saa ateriatukea kouluruokailuun korkeakoulutasolla. Ei siinä siis mitään.

Jotteivat kaikki tekstit vaikuttaisi pelkästään valittamiselta, on syytä laatia muutama oma ehdotus.

Majoituksesta (vastaanottokeskuksessa?) on luonnollisesti turha periä maksua, koska mistäs turvapaikanhakija sen maksaa ilman tuloja. Olisi siis yhtä tyhjän kanssa kierrättää vuokra maahanmuuttajan taskun kautta. Sopiva kuukausittainen korvaus aikuiselle turvapaikanhakijalle olisi indeksisidonnainen, mutta korkeintaan 200 € suuruinen summa, jolla tulee kattaa elinkustannukset.

Harva opiskelija pääsee niin helpolla, että opintotuesta ja asumislisästä jää kouraan varsinkaan tuota enempää, mutta jostain pitäisi keksiä rahat bussikorttiin, kotivakuutukseen, sähkö- ja vesilaskuun sekä mahdollisesti myös terveydenhuoltoon, vaikka Kansaneläkelaitos korvaakin osan lääkkeistä, mikäli ne ovat ns. "korvauksen piirissä."

Opiskelijahan voi tosiaan aina tehdä myös töitä. Liian paljon ei kuitenkaan saa ahkeroida, koska silloin tulee tuloraja vastaan ja Kansaneläkelaitos vaihtuu saamapuoleksi. Lisäksi esimerkiksi kesäajaksi saamasi työharjoittelupalkka mukautuu opintopisteiden mukaan, eli saattaa hyvinkin laskea siitä, kuinka paljon sen kuuluisi olla. Täytyy myös ottaa huomioon, että opiskelija on maksumies, ellei opintopisteitä kerry kasaan Kansaneläkelaitoksen edellyttämää määrää.

Kaikkien näiden huutavien epäoikeudenmukaisuuksien esiintullessa ja alati vallitessa motivaatio opiskeluun laskee kuin lehmän häntä. Mitäs siihen sanotte? Muistutan edelleen myös tästä.