Tilaustyönä oppikirja hallitukselle

Tulin vasta nyt ottaneeksi selvää siitä, mitä tämä kohu professori Pekka Himasen uutuusteoksesta oikein koskee. Ilmeni, että hän on laatinut tilaustyönä hurmoshenkisen teoksen "Kukoistuksen käsikirjoitus" ja toimeksiantajina toimivat - ei enempää eikä vähempää kuin - pääministeri Matti Vanhanen, valtiovarainministeri Jyrki Katainen ja kulttuuriministeri Stefan Wallin.

Herrojen päätarkoituksena oli saada "tilauksesta kirjoitettu teos, jonka on toimeksiannon mukaisesti avattava uutta ajattelua ja pohdittava, kuinka henkinen kulttuuri ja arvomaailma voivat vaikuttaa voimavarana siihen, että Suomi voi laaja-alaisesti hyvin ja täyttää tehtävänsä 2010-luvun maailmassa".

Jos sanahelinän seasta suodatetaan varsinaiset tosiasiat, oli herrojen tarkoituksena saada itselleen professoriarvon omaavan henkilön laatima teos asioista, joita he haluavat lukea tai kuulla. Kirja sisältöineen on artikkelin mukaan yli 250 sivun mitastaan huolimatta kuin tiivistelmä juuri niitä asioita, joiden mukaan tälläkin hetkellä toimitaan, ja professorin sana tullee pönkittämään valittua suuntaa myös tulevaisuudessa.

Himanen esittelee kolme "tulevaisuuden luomisen symbolista kärkeä". Ne ovat "vihreä informaatio- ja vuorovaikutustalous", "hyvinvointiyhteiskunta versio 2.0" ja "rikas monikulttuurinen elämä".

Mikäpä kuulostaisikaan hohdokkaammalta. No, ehkä alkuvuodesta julkaistut artikkelit koskien Neuvostoliittoa vuonna 2010, mutta vain hiuksenhienolla erolla.

Rikkaaseen ja monikulttuuriseen elämään pyrittäisiin tuoreen teoksen mukaan seuraavalla tavalla:

Työperäistä nettomaahanmuuttoa lisätään 20 000 ihmisellä vuodessa, kunhan Suomen työttömyysaste laskee alle 5 prosentin. Suomen globaaliin vastuunkantoon kuuluisivat myös kehitysavun nostaminen 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta sekä oikeudenmukaisen maailmankaupan edistäminen.

Ensimmäisessä teesissä on sellainen ongelma, ettei työttömyysaste tule koskaan laskemaan noin matalaksi nykytrendillä. Toinen teesi toki onnistuu heti seuraavassa budjettiriihessä, kun kehitysavun korottamiseen vaadittavat rahat kerätään kasaan supistamalla terveydenhuoltomenoja tai kehittämällä jotain hätäkeskuksien määrän puolittamista vastaavaa, jossa olisikin kaikessa käsittämättömyydessään aineksia omaan kirjoitukseensa. Meidänkin Jyväskylän hätäkeskus siis lakkautetaan kylmästi tämän tuoreimman keskityshankkeen myötä, viimeistään vuonna 2014.

HS-raatiin kuuluva Iivi Anna Masso kirjoittaa Himasen teoksesta melko osuvasti:

Tämä käytäntö tuo mieleen monarkian aikaiset hovifilosofit. Ei ole pääministerin asia määrätä, kuka on oikea ajattelija sanomaan lopullisen totuuden kansakunnan henkisestä tilasta. Tällaisen keskustelun pitäisi kehittyä vapaasti, ei hierarkkisesti ylhäältä alaspäin määriteltynä.

Mikäli näihin utopistisiin visioihin aletaan tähdätä sekä ulko- että sisäpolitiikassamme oikein toden teolla, on tämä toden totta isku edustuksellisen demokratian vyön alle. Tilaustyö ei vieläpä ollut ainoa laatuaan, sillä vuonna 2004 Pekka Himanen teki eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle (tämä kuulostaa muuten turhimmalta byrokratiaelimen nimeltä mitä olen koskaan kuullut) raportin Välittävä, kannustava ja luova Suomi. Tällöin veroeuroista kustannettiin Himaselle 40 000 euron palkkio raportin ollessa lähdeviitteineen vain 37-sivuinen. Uunituoreesta "Kukoistuksen käsikirjoituksesta", jonka kustantajana muuten toimii WSOY, hän ei sen laajuudesta huolimatta veloita valtiolta latin latia.

Himasenkin teoksessa kovasti mainostetusta monikulttuurisuudesta on pakko mainita seuraava uutinen:

Helsinki harjoittaa työhönotossa niin sanottua positiivista erityiskohtelua, kertoo maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander.

Esimerkiksi työhönotossa voidaan ottaa huomioon hakijan etninen tausta palkkaamalla tehtävään työmarkkinoilla aliedustettuun ryhmään kuuluva henkilö, vaikka tämä ei olisi aivan yhtä pätevä kuin paremmin edustettuun ryhmään kuuluva.

Ei tätä paskaa voi sanoin kuvailla. Kyllä mennään taas aina vain kovempaa vauhtia päin honkia. Tässä suunnattomassa monikulttuurisuuden ihannoinnissa ollaan kohta sellaisessa tilanteessa, että suomalaisuus etnisenä taustana ja pätevä koulutus ehdottomana etuutena töitä haettaessa ovatkin yksiselitteisesti negatiivisia ominaisuuksia, mikäli samalla lähtöviivalla on maahanmuuttaja.

Maahanmuuttajien määrän lisäämisen vastustajia on suomalaisista selkeä enemmistö, kuten aiempaan artikkeliin linkittämäni kyselytutkimus osoitti, mutta poliittisen pienen eliitin, suljettujen ovien takana, junaileman politiikan johdosta me, syntyperäinen väestö, olemme kohta toissijaisia työnhakijoita. Kuinka tässä on oikein päässyt käymään näin järjenvastaisesti?

Jos maahanmuuttoasioiden johtajan täysin hatusta vedetyt liirumlaarumit jätetään omaan arvoonsa, kuten niiden kanssa kuuluisikin menetellä, on syytä ottaa ne ihan oikeat faktatiedot pöydälle ja todeta, ettei työvoimapulaa ole saati tule. Suomen tilanne on hiki hatussa opiskeleville nuorille yhä epäpalkitsevampi, koska samalla kun meidän työllistymismahdollisuuksiamme kutistetaan järjettömällä maahanmuuttajien suosinnalla (muistutuksena positiivinen syrjintä), kaavaillaan päälle lukukausimaksuja korkeakouluihin.

Tänään sain lisäksi tietoa, joka kumosi entiset harhauskomukseni. Suomella ei ole mitään EU:lta tai muultakaan instanssilta tulevaa velvoitetta ottaa X määrää turvapaikanhakijoita, vaan kyseessä Suomen oman virkamieskoneiston keksintö, josta pidetään tunnetusti kiinni kuin akka ainoasta hampaastaan.